Pitkän jahkaamisen jälkeen sain lopultakin varattua Panjalle ajan sterilointiin.. Pari viikkoa pitkin soittaa eläinlääkärille joka päivä, mutta aina se vain jäi. Liekö pelotti kuitenkin niin paljon vai mikä oli. :)

Viime tiistaina suunnattiin sitten Panjan kans Kälviälle pieneläinklinikalle. Ei meinannut taaskaan nukahtaa syvään uneen ollenkaan, joten eikun lisää ainetta suoneen. Leikkaus sujui hyvin ja haava on tosi nätti, olisko ollut viis tikkiä.
  Leikkauksen jälkeen Panja nukkui koko illan, ettei päässyt edes pissalla käymään. jätin yöksi sitten pesuhuoneeseen, kun ajattelin, että jos sattuu pissimään allensa. Niinhän siinä sitten kävi, että yhden aikaan nousin katsomaan niin oli Panja lähes tolpillaan ja pissannut lattialle.. Onneksi oli pesuhuoneessa niin oli helppo vain viruttaa lattia ja heittää peti koneeseen. Käytiin sitten vielä ulkona ja sekasinhan se oli kuin seinäkello
  Pari päivää oli kipeänä, vaikka saikin särkylääkettä päivittäin. Perjantaina oli jo lähes oma itsensä ja nyt ei ole merkkiäkään enään kivuista. :) Eiliseen asti annoin kyllä vielä kipulääkettä varmuuden vuoksi, hidastuuhan se paraneminenkin jos kipeänä on. Perjantaina saa sitten ottaa tikit pois.
   On se kyllä nyt helpottavaa ajatella, ettei enään ikinä juoksuja eikä treenitaukoja niiden takia :) Mutta toisaalta taas pelottaa, että mitä jos luonne muuttuukin huonommaksi tai tulee terveysongelmia. Yritän välttää etukäteisressiä, tulee jos on tullakseen..
 
Samalla Panja päätti sitten aloittaa karvanlähdön.. Muutaman päivän on jo tiputtanut karvaansa ja viime yönä sen oikeen huomas kunnolla, kun eilen siivottiin koko talo ja tänä aamuna makuuhuoneen lattia oli mustana.. Eikun imuroimaan. Koitin myös vähän furminoida Pankkua pihalla ja kyllähän siitä vähän lähti. Käsi vain meinaa olla sen verran kipiä, ettei kauaa jaksanut ja nuin matalaa koiraa inhottava ison mahan kans harjata. Eiköhän se siitä pian lopu. :)

Kuuki on ruvennut nauttimaankin häkissä olosta. On mukavaa kun voi maata kopin katolla ja aurinko paistaa, kyllä siinä kelpaa lekotella.. Aiemmin tainnut olla vähän liian kylmä Kuukin herkälle hipiälle, mutta nyt se jo menee ihan tyytyväisenä häkkiin, yksinäänkin. Yksin kun on siellä nyt joutunut olemaan, kun ei Panjaa viitsi haavan kanssa ulos laittaa..

Molempien kanssa koitettu vähän tokoilla, vähintäänkin aina ruokakupilla. Kuukillekkin uppoaa pikkuhiljaa kaaliin, että seurata täytyy myös ruokakupista pois päin ja sitten sinne syömään pääsee.. :)

Käytiin tänään Panjan ja Kuukin kanssa mätsärissä Kannuksessa. Lähdettiin serkun kyyillä ja alku meinaskin olla melkoista kaaosta, kun piti vieraan autohon mennä..Hyvin selvittiin kuitenkin Kannukseen ja ilmottautumaankin menin heti, kun ei ollut jonoa.
Kuuki meni serkun kanssa ensin junnuihin ja sijoittuivatkin hienosti JH1! Onnea siis :)
  Sitten meninkin suoraan Kuukin kanssa pieniin koiriin. Parina oli semmonen 8-vuotias silkki, joka kyllä meni hienosti. Saatiin sininen nauha.
  Pienten sinisten kehä meinas sitten mennä päällekkäin Panjan kehän kans, niin kävin pyytämässä, että vaihtavat panjan myöhemmäksi ja sitten mentiinkin viimisinä. Kuukin kanssa sijotuttiin pienten sinisten 1, oli kyllä ihan kiva! Oon sen kanssa käynyt kerran aikasemmin mätsärissä..
 

Kauan siinä jouduttiin sitten Panjan kanssa oottelemaan, isoja koiria tuntu olevan tosi paljon! Lopulta päästiin kehään ja Panja anto tuomarin käsitellä aivan nätisti. Hampaatkin sai katsoa!  Kyllä olin onnellinen, miten tuo koira onkaan voinut muuttua nuin paljon? Viime elokuussa vielä kun käytiin näyttelyssä niin murisi tuomarille ja nyt ei tuumannut mitään. Onhan sen kanssa toki koko ajan töitä tehty, mutta suurin muutos on tapahtunut tuolla pään sisässä ihan itsekseen, siihen ei ole kyllä voinut paljoa vaikuttaa.. Hiki hatussa siinä jouduin sitten Panjan kanssa juoksemaan ja punasten kehässä vielä lisää. Panja kun juoksee nätisti aika lujaa.. Tässä tilassa emäntä meinas kyllä tuupertua ja hiki vain virtas, mutta selvittiimpä silti! :) Tämän tyytyväisempi ei kyllä voi olla, Panja sijoittuikin isojen punaisten toiseksi, mitä en olis uskonut vielä aamulla! Olipahan ainakin hyvä harjotus tulevia näyttelyitä varten! 

Kuukin kanssa kun sijotuttiin BIS-kehässä saatiin palkinnoksi koiran kuvaus. Tuli varmasti hienoja kuvia ja niitä sitten saan ensi viikolla. Täytyykin sitten julkaista! :)

Eilen käytiin myös tokoilemassa tutussa Kannuksen Dogness-hallissa. Ensin oli evl ja voittaja, joten paikalla oli väkeä runsaasti. Onneksi osa lähti pois ennen kuin avoin ehti alkaa.. Jännitti ihan hirviästi! Pitkään aikaan ei oo ollut niin paljon yleisöä, niin pitihän sitä sitten vähän pelätäkkin. :) Koirakoita oli paikalla 6.

Paikkamakuu 8 Meni vasta toisella käskyllä, samoin tais käydä viimeksikin.. Tällä kertaa kuitenkin katso mua, muttei siltikään mennyt? Kaks koiraa kuudesta meni ekalla, että taso oli kova ;D

Seuraaminen 9 Tuntu ainakin vähän nihkeältä, tuntu ett jätätti välillä ja kaikkea, mut ei se ehkä mennytkään ihan niin huonosti.. :)

Maahanmeno 10 No panja... <3

Luoksetulo 10 Jes! Hyvä pysähys.

Seisominen 9 Tais vähä valua..

Noutaminen 7½ Huoh, lähti aivan täysiä kapulalle ja tuli palauttamaankin lujaa, mutta sitten jotain häröili.. :D Luulin jo, että näin hyvää noutoa ei oo koskaan ollut ko meni niin innokkaasti, mutta loppu meni jotenkin hassusti...

Kaket 7 Ekassa istumisessa unohin sanoa käskyn, näytin vain käjellä.. Vähän jännitti!  Sitten kyllä teki vaihot ihan nätisti, toisessa maahanmenossa pompahti jonku 15 senttiä eteenpäin :(

Estehyppy 10 Jee!

Kokonaisvaikutus 10 Veijo tykkää, jos menee hyvin..:)

Pisteitä 176, 1-tulos ja sijotus 1/6
Tuomarina siis Veijo Kinnunen.

Vihdoin ja viimein Panja on ruvennut leikkimään. Onhan siitä jo 2½ vuotta haaveiltu ja nyt on sitten totta. Pennusta asti oon yrittänyt Panjan kanssa aina leikkiä, mutta ei se ole siitä koskaan kummemmin innostunut. Välillä on saattanut minuutin leikkiä ja sitten se olikin jo siinä. Mutta nyt yhtäkkiä huomasinkin, että sehän oikeen rakastaa saalistaa ja taistella! Mistä tämä yllättävä luonteen muutos? Onhan Panja muutekin muuttunut kovasti tässä vuoden aikana, se on paljon aktiivisempi ja innokkaampi reeneissä kun on koskaan ennen ollut. Mutta nyt tuli vielä tämä leikkimisinnostus! Nyt oomme sitten joka päivä pihalla riepotelleet patukkaa ja samalla vähän reenattu tokoa. Kyllä on ihanaa omistaa koira, jota voi palkata lelulla!! <3 Toivottavasti saatais joku päivä kuviakin leikeistä.
Nythän tuosta koirasta voi tulla mitä vain, kun sillä on muutakin palkkaa kuin ruoka ja tekeminen on niin paljon innokkaampaa kuin ennen! Rakastan tätä uutta koiraa entistä enemmän <3

Onko tämä sitten sitä beussin hitaasti kehittymistä? Epäilen kyllä suuresti, mutta hidas tuo koira on ainakin ! Kyllä minusta muut näkemäni beussitkin ovat leikkineet ihan pennusta asti ja yleensä ihan kunnolla. Mutta Panja on Panja, paniikissa on vaikea päästä eteenpäin, mutta kyllä tuokin paniikki jo hiljenee.. 

Kuuki on kärsinyt tuulesta ja pyrystä, kylmä kun aina tulee.
Molemmat koirat ovat nauttineet pienistä aktivointihetkistä sisällä, nappuloita on helppo piilotella ympäri taloa. Etsimään Kuuki on tosi innokas, mutta myös rauhallinen! Se käyttää hyvin nenää ja etsii napuja joka paikasta. Panja sen sijaan on vähän hätäinen, ensimmäisenä juostaan kauimpaan nurkaan ja sitten koitetaan etsiä niitä piiloja. Mutta kyllä sekin siitä tykkää ja on kehittynyt. Mukavaa tekemistä tämmöisille myrskypäiville, kun ei tee mieli olla ulkona.

Pari viikkoa sitten koirat olivat äidilläni viikonlopun hoidosa ja siellä olivat nauttineet huomiosta ja lumileikeistä. :) Ihanaa, kun on paikka minne koirat voi viedä ja missä niistä välitetään! Nyt olen ollut töissä ja koirat ovat lähes joka päivä olleet äidilläni päivähoidossa ja kovasti ovat kehuja saaneet, kun ovat niin ihania. :) 

Eilen meille tuli hoitoon serkkuni sekarotuinen Piki-poika. :) Muuten oikeen kiva koira, mutta täällä sisällä se kyttää koko aika noita meijän kissoja. Toivottavasti kyttäilyt vähän rauhottuis viikon aikana, ettei mitään pääse sattumaan ja ettei se joudu olemaan koko aikaa narussa sisälläkin!
 

Myöhäiset ystävänpäivät kaikille! :) <3

Ystävänpäivän kunniaksi koirat pääsivät Anun käsittelyyn, jossa karanneet jänteet laitettiin paikoilleen. Kyllä nauttivat koirat, vaikka ei koko aikaa niin mukavalta tuntunutkaan.. Kiitos siis Anulle!

Illalla sitten oli suuntana tokokoe Dogness-hallilla, vähän jännitti, että mitenkä Panja jaksaa, kun koko päivän ollut menossa ja joutunut autossa odottamaan.. No, eihän se sitten oikeen jaksanut. Koko touhu oli alusta asti melkosta laamailua, paikallamakuussa maahan vasta toisella käskyllä ja piilossa olon aikana oli mennyt vielä lonkalleenkin ja samalla vähän venytellyt etupäätään, siitä 7½.
Seuraaminen taluttimetta 8, normipanjaa ja vielä vähän laiskempaa kuin yleensä. Samat viat ja puutteet siinä on kuin ennenkin (kummakos, ko ei olla reenattu? )
Liikkeestä maahanmeno 9, meni kyllä hienosti maahan mutta ennen käskyä rupes jo jätättämään taakse..
Luoksetulo 7 hidas ja valu..
Seisominen 8½ olisko liikkunut ja valmisteleva osuus tietenkin laamailua...
Noutaminen 9, hienosti nouti, vauhti vain on niin hidas..
Kaket 8 vaihot meni ainakin hienosti ja kuunteli tarkasti, tais kuitenkin liikkua jonku 20 senttiä etiäpäin..
Hyppy 7, vinosti hypyn taakse, en muista muuta..
Kokonaisvaikutus 9 Virtaa pitäis olla enemmän, yhteistyö kyllä muuten pelaa..

Yhteensä 159½ pistettä, 2-tulos ja luokkavoitto!

Suu vaahtos, päätä puistatutti ja väsytti sitten koko aika. Välillä jo aattelin, et eikö nyt piru vie kannattais keskeyttää, mutta enhän minä semmosta harrasta! Niin pienestä taas kiinni, että hyvin oltais voitu ykkönenkin saaja, vähän kun olis Panja skarpannut enemmän. (vai ohjaajako?) 

Kisojen jälkeen Panja sai hengailla koko ajan kentän laidalla ja siinä sitten innostuttiin vähän näyttelykäsittelyäkin ottamaan ja mitä kummaa, Panja ei edes murahtanut kenellekkään kertaakaan! Aika hienosti on siis typy edistynyt tälläkin saralla, vaikkei harjoiteltu ollakkaan. Ikä onneksi näyttää tuovan tuota itsevarmuutta. Kesällä siis varmaan johonkin näyttelyyn! :) Pysyis vaan yhtä massiivisena kun tällä hetkellä, ehkä voitais saada jopa se ERI, jos Pampula osais käyttäytyä ja näyttäis yhtä nätiltä ku nyttekin! :)

Pakkaset on hellittäneet ja lenkkeilemäänkin ollaan taas päästy, sen minkä emäntä jaksaa lyllertää perässä.. Naapurin hevoset meinaa välillä koiria vähän innostaa, mutta eivät ole vielä onneksi lähempää tuttavuutta tehneet. :)

Huomenna mulla olis jo penkkarit ja sitten jäänkin kotiin lukemaan ahkerasti kirjotuksiin, jos vaikka hyvällä tuurilla sen YO-lakin sais keväällä! Kyllä koirat varmaan nauttii, kun ei tarvi enään päiviä olla yksin :)

Kuukihan leikattiin vajaa vuosi sitten, maaliskuussa 2011. Silloin en kestänyt sen jatkuvaa vikinää ja huutamista, kun Panjalla oli juoksut. Pari yötä sitä kahtottiin ja sitten se lähti hoitoon ja varasin ajan kastraatioon. Leikkaus meni hyvin ja haava parani nopeasti.
   Syksyllä Panjalla oli ensimmäiset juoksut Kuukin leikkauksen jälkeen ja ero oli jo silloin huomattava. Ei enään valvottuja öitä, vaikkakin vinkumista oli vieläkin. Kuitenkin helpotti jo niin kovasti, kun tiesi, että vahinkoja ei voi sattua. Vaikkakin jo fyysisesti Kuukin on lähes mahdoton astua Panjaa, niin yritystä ei silti puutu.
   Nyt Panjalla alkoi taas juoksut. Alkuaika meni mallikkaasti, Kuuki ei välittänyt mitään. Hieman normaalia enemmän koitti merkkailla Panjan päälle, mutta ei häiritsevästi. Juoksut etenee ja nyt on 11. päivä. Viime yönä heräsin kahden aikaan siihen, kun älytön läähätys ja ramppaus makuuhuoneessa, Kuuki vain astuu Panjaa. No laitoin Kuukin häkkiin ja sinne rauhoittuikin nätisti! Ei ole huutanut koko yönä, eikä muutenkaan valitellut. Panjaa selvästi harmittaa, kun ukkokulta teljettynä häkissä...
   Joka tapauksessa voin väittää olevani erittäin tyytyväinen tilanteeseen. Vuosi sitten Kuuki huusi niin kovasti, koko yön, että mikään ei auttanut. En saanut sitä pidettyä hiljaisena mitenkään, eikä ollut toivoakaan, että olisi rauhottunut toiseen huoneeseen. Nyt saatoin hyvällä omalla tunnolla vain laittaa sen häkkiin, ja oli siellä tyytyväisenä. Tottakai toivoin, ettei se kiinnittäisi minkäänlaista huomiota juoksuisiin narttuihin, tai lähinnä Panjaan, mutta tämä riittänee minulle. Ja kun nämä toivottaasti ovat Panjan viimeiset juoksut niin mikäs sen mukavempaa!

Panja on siis tarkoitus steriloida näiden juoksujen jälkeen, luultavasti huhtikuun puolessa välissä, jolloin toivottavasti olemme saavuttaneet tämän vuoden tavoitteen TK2! No jos kaikki ei mene hyvin, niin keretäänhän me vielä syksylläkin Panjan kanssa avoimessa kisata. :)

Edelliset kisat maanantaina jäivät välistä Panjan juoksujen takia, mutta näillä näkymin pääsen seuraaviin kisoihin 14.2! :) Täytyy siis vähän käydä treenaamassa.. :)

on rauhallista, erittäin rauhallista...

Jaava lähti yllättäen jo uuden vuoden päivän iltana. Mieli oli haikea. Minkälaista voi olla elämä ilman yhtäkään selväpäistä koiraa? Jaava on ollut aina kaikista normaalein, fiksuin ja rauhallisin koira noista kolmesta ja nyt sekin lähtee pois.
Yllätys oli suuri. PaniikkiPanjan ja SekopääKuukin kanssa kahdestaan elo onkin hyvin rauhallista.  Koirat eivät ole villeinä sisällä, vaikka eivät pääsisi joka päivä parin tunnin lenkille. Nyt täytyy myöntää, että lenkkeily Jaavan lähdettyä on vähäntynyt huomattavasti. Enään en tunne huonoa omaa tuntoa siitä, jos en joka päivä jaksa käydä pitkällä lenkillä. Ei nämä hurtat siitä valita, ne vain nukkuvat kiltisti kotona niinkuin normaalistikkin. Ennen koko kolmikko riehui jo, kun yksi lenkki jäi välistä. Nyt nuot tuntuvat vain nukkuvan ja nauttivan rauhasta. Tottahan ne nauttivat lenkkeilystäkin, mutta mitään sisällä häseltämistä ei esiinny.
  Hihnalenkit ovat lisääntyneet, ruukaamme käydä joka aamu ja ilta oman "korttelikierroksemme" hihnassa, ennen ruukasimme tehdä kaikki lenkit vapaina pellolla tai metsäteillä. Koirien kanssa kävely onkin ihan mukavaa, vaikka niitä joutuisi pitämäänkin hihnassa. Ennen siis se ei aina niin nautittavaa ollut, vaikka Jaavahan nuista on ainut ollut joka on oikeasti osannut kävellä hihnassa nätisti.

Aikasemmin pohdein minkälaista elämä on kolmen koiran kanssa. Siitäkään en kummempaa valittamista löytänyt, mutta nyt vain kahden kanssa eläneenä huomaan, että elämä tosiaan on paljon rauhallisempaa! Ehkä pidän siis lupaukseni, enkä hanki kolmatta koiraa vähään aikaan... ;)

Panja ja Kuuki ovat alkaneet nauttia taas vetämisestä potkukelkan edessä. Syksy jo reenattiinkin vetämistä pyörän edessä. Nyt se on vaihtunut kelkkaan ! Kovasti nauttivat molemmat, kun saavat vetää niin lujaa kuin jaksavat. Alun lähtö on aina melkoista sooloilua, jotta pääsemme turvallisesti maantien yli, mutta metsätiellä päästessä nautinto voi alkaa. Siinä ei paljoa itse tarvi potkia, kun tämä kaksikko pääsee liikenteeseen! Tänään laitoin potkukelkkaan uudet hankijalakset ja taas luisti! Vanhat kun eivät enään liukuneet edes alamäessä... Tänään myös kokeilin ensimmäistä kertaa mennä istumaan kelkan kyytiin ja sekös vasta mukavaa olikin!  Ensin kyllä kerran kaaduin, mutta kun opein vähän jaloilla ohjaamaan pysyin kotiin asti kyydissä.. Vauhtia ei ainakaan puuttunut!

Pakkaset taas rasittava Kuukia. Välillä kun oli jo 15 asteen pakkasia, niin ei poju meinannut viitsiä lähteä ulos ollenkaan. Ulkona taas pyörittiin vain emännän jaloissa ja heti kun suunta vaihtui niin äkkiä kotiin. on rauhallista, erittäin rauhallista...

Panja päätti aloittaa juoksut ja nyt emme sitten pääsee kisaamaan. Vähän harmittaa, kun ollaan me vähän yritetty kotona jotain reenatakkin. Vähiin on jäänyt treenailut tänäkin vuonna, muttakun on niin paljon kaikkea muuta. No ystävänpäivänä on seuraavat kisat, jonne tähtäämme, jos työkaveri vaihtaa vuoroa. :)

BARFFAUS
Alotin siis barffauksen uudestaan jo vuoden lopussa, vaikka ei niitä nappuloita kerettykkään syömään loppuun. Mutta Panjan turkki kiiltää, eikä karvaa lähde. Ulosteet ei haise, koirat ei piereskele. Tykkään vielä antaa luut aamulla kun lähden kouluun niin koirillakaan ei ole niin tylsää. Panja on muutenkin rotevoitunut mun silmään paljon. Varmasti kunnon vetoreenit auttavat, mutta tärkeänä tulee myös oikea ruokinta. Panja kun on aina ollut niin hidas kasvattamaan lihaksia. Ehkä se on taas kevällä kovassa lihaskunnossa, jotta voi taas kesän aikana ruipeloitua, kun kunnon liikuntaa ei vaan voi kesän kuumuuksien takia harrastaa.
  Mutta ruokinta on taas oikea ja koirat taas hyvässä kunnossa. Suurin nautinnon aiheeni <3 Rakastan suunnitella koirien ruokintaa, että mitä minäkin päivänä  niille syötän, sitä varten meillä on jopa oma kalenteri!


Jaavaa on kyllä ikävä, sitä en kiellä. Koitin laittaa kyselyäkin, että miten siellä on mennyt, mutta vastausta ei ole kuulunut. Luopumista helpotti tietenkin se, että elämässä on niin paljon kaikkea muutakin ja nuita koiriakin on ihan riittävästi. Mutta jokainen on silti yksilö ja Jaava on oma hupaisa kiltti itsensä.
 

Kissatkin nauttivat uudesta kodista. Taavista on ihana makoilla takan päällä, varsinkin jos sitä on lämmitetty. Vessan lattialämmitys on Taavista myös kiva juttu. Siellä voi nukkua vaikka kuinka. Ikkunalaudat ovat Paavon kivoin juttu. Niistä voi kyylätä naapurin kissaa, joka luvattomasti hiippailee meidän pihalla! Kissojen iso kiipeilypuu tosin hajosi, mistä johtuen Paavo on ruvennut raapimaan saunassa erästä lautaa sekä takkahuoneen sohvaa. Ehkä kannattaisi hankkia pian uusi!

Taavin paikka takan päällä

 Aikaa on vierähtänyt sitten viime kirjoituksen. Panjan kanssa ollaan keretty yhissä tokokokeissa käydä, josta irtosi 3-tulos. Taaskaan ei oltu oikeen reenattu, ettei sitä oikeen tiejä reenatakko vaiko eikö. Ehkä ennen seuraavia sitten reenataan. Panja oli ihan höppänä. Yleensä se on ollut koira, joka tekee oppimansa aivan satavarmasti, mutta meno voi olla laiskaa ja tylsää ja vietitöntä, mutta se on aina tehnyt kaikki liikkeet. Nyt meno oli välillä hupaisaa. Seuraamisessa se välillä paino, välillä katos kontakti ja oli väljä ja sitten taas painokin. Huh huh.. Luoksetulon pysäytyksessä hiasti vauhtia ja pysähty sitten muutaman metrin jälkeen. Kakeissa pomppi vaihdot varmaan kolme metriä eteenpäin! Seisomisessa meni maahan.Muutamia nollia ja muuten vain hassuja numeroita, mikään ei siis mennyt ihan suunnitelmien mukaan! Mutta ei kyllä jäänyt paha mieli, musta on ihan kiva, jos Panjakin on välillä oppinut nauttimaankin elämästä =) Siltä se ainakin vaikutti...

Nyt me ollaan muutettu takasin kotipaikkakunnalleni Toholammille! Täältä löydettiin mukava pieni omakotitalo, joka sitten päätettiin ostaa. Tätä ollaan nyt vähän laitettu ja muutama viikko asuttu. Kyllä se on paljon mukavempi, varsinkin Panjan kanssa asua omakotitalossa kuin rivitalossa, ei enään jatkuvia haukkumisia naapureille ja niitten autoille. Kyllä on elämä helpottunut kummasti.. Eniten päänvaivaa tuottaa läheisen metsätien varressa asuvat koirat, toinen näyttää pyreneittenmastiffilta ja toinen landseerilta. Ne asuvat siinä semmosta maatilaa, meidän jokapäiväinen lenkki kun kulkee siitä ohi, niin ne sitten aina ruukaavaat tulla meidän tykö. Huomattu on ainakin, ettei ne ole tappelemaan ruvenneet. Tänään Panja koitti leikkiä sen mastiffin kanssa, joka on narttu! Kuuki myös sitten ihastui siihen, eikä meinannut lähtiä meidän matkaan ollenkaan. Ei ne onneks pahoja ole, eikä munkaan koirat näytä vihasia olevan, mutta kyllä mua suututtaa joka ikinen kerta ko ne siihen tiellä tulee.. Tänään jo päätin, että pidän sitten nuot omat rakkini vapaina kun meen niitten ohi, ihan sama menevätkö niitten pihalle tai hevoshakoihin, mutta empä mää siltikään tohtinut!

Jaavan lähtö lähestyy. Päiväksi on nyt selvinnyt 2. tammikuuta ja heti aamusta tulee Pipa sen hakemaan kotoa asti. Vähän on ollut haikia mieli. Aivan mahtava koirahan se on  Ehkä voin muistella häntä sitten ens vuonna.. Rakas.

Nappula/sekaruokinta vs. barf
Jonkun aikaa olen jo Panjan kanssa barffannut ja Kuukinkin kanssa aloitin lähes heti kun muutti meille, eli vuosi sitten. Oon tykännyt siitä ja koirat on ollut hyvässä kunnossa. Erinäisistä syistä ajattelin kokeilla taas nappulan ja lihan syöttämistä. Nyt on koirat syöneet nappulaa ja lihaa vajaa kaksi kuukautta ja siinä lisänä MSM ja lohiöljyä, valkosipuliakin oon nyt antanut kuurin. Tämän seurauksena, niiden henki haiskahtaa, silmät rähmii välillä, karvaa lähtee, uloste haisee ja ne piereskelee. Jos en ennen ollut varma siitä saako ne kaikkea oikeen, kun barffaan vain maalaisjärjellä, niin nyt todellakin olen. Viimeksi Panjasta lähti karvaa joskus vuosi sitten, sillon se tippui kaikki lähes viikossa pois ja uusi tuli tilalle. Nyt siitä on lähtenyt karvaa pitkästi yli kuukauden ainakun sitä silittelee ja rapsuttelee. Olen siis varma, että palaan takaisin barffaukseen heti kun saan nuot nappulat syötettyä loppuun. Nyt olen siis päättänyt, että jos koirat tosiaan voivat hyvin ja niillä ei mitään vaivoja ole, niin mun ei tarvi ottaa ressiä siitä, että saako ne nyt aivan varmasti kaikki vitamiininsa ja hivenaineensa. Eri asia on tietenkin se, että jos niitä jokin vaivaa. 

  Panjan tassujen hiivaan kun epäilin aikaisemmin ruokintaa, niin nyt olen joutunut tyrmäämään senkin! Nappulaa on syöty jo pitkään ja naudanlihaakin koko syksy, eikä tulehduksia ole tullut. Mutta nyt kyllä tuli taas! Mutta en usko sen johtuvan ruokinnasta, koska muuten olis varmasti tullut jo aikaa sitten. Tällä kertaa siis epäilen hormoneja. Nyt päätin, että leikkautan sen seuraavien juoksujen jälkeen, jotka luultavasti ovat tammikuussa (toivottavasti eivät, jotta päästäis tokoileen...). Mutta katsotaan, josko nuot ylimääräiset tulehdukset loppuisivat sitten. Panjan tädillä on ollut paljon korvatulehduksia, jotka tietääkseni johtuivat hiivasta. Kun koira steriloitiin,oli kaikki vaivat loppuneet. Eli toivossa on hyvä elää! 
   Kuukin taas epäilen olevan allerginen naudalle. Se kun yhteen väliin aivan pureskeli omia jalkojaan ja oli aivan punainen. Sitten se parani, kun jätin naudan pois. Myöhemmin lisäsin naudan mahaa ja rustoja taas oli herra punaisena. Nyt olen koittanut välttää antamasta, sille nautaa, mutta yksikin päivä unohduksissani ruston nakkasin. Nyt on poika taas vähän punaisena, muttei onneksi pahasti. :) Eli siis Kuukin kanssa yritetään pysyä erossa naudasta kokonaan ja katsotaan, että tulisko taas täysin terveeksi, vaiko ei. 

 Tänään Kannuksessa tokoilemassa tuomarina Veijo Kinnunen.

Jaava:

Luoksepäästävyys 10  Ei kait siinä mitään ihmeellistä, sanoin lujasti paikka, niin istui sitten, vaikka kuinka teki mieli morjenstaa.. =)

Paikallamakuu 10 Musta näytti olevan jotenkin vinossa, välillä seuras, mitä ulkopuolella tapahtu, mut ei paljoo. 

Seuraaminen kytkettynä 9 Oli ihan laama! Oli heti alusta alkaen jotenkin ei innokas, mutta tulipa mukana..

Seuraaminen vapaana 8½ Sama homma kuin kytkettynä, ehkä vielä laamampi.. :(

Liikkeestä maahanmeno 8½ Sano, että oli hidas ja varmaan oli muutakin.. 

Luoksetulo 8 Tuplakäsky :( Ei tullut luokse ekalla! :(

Liikkeestä seisominen 9 Ennakoi, mut varmaan pysähty ihan hyvin. =)

Estehyppy 0 Eipähän otettu taaskaan.

Kokonaisvaikutus 10 

Pisteitä yhteensä 161, eli justiinsa ykkösen verran! Jes! Sijoitus 5/8

Panja

Paikkamakuu 10. Piilosta nyt en paljoo tiennyt, et mitä se siellä hommas.. =)

Seuraaminen taluttimetta 9  Alussa mun mielestä laamaili ja luulin, että tästä tulee taas ihan kakkakoe. Mutta ei tullutkaan! Sanoi, että pienellä hiomisella sais jo 10! =)

Liikkestä maahanmeno 9 Ois varmaan saanut mennä nopeempaa tai jotain, en muista..

Luoksetulo 8 Muistin, että liikkuri sanoo käskyn, kun pitää käskeä seisomaan, mutta eihän se sanonutkaan niin näytin vähän myöhässä. Mut en tiä mistä lähti noin paljon pisteitä, varmaan ois pitänyt sanoa aikasemmin ja olis varmasti voinut olla nopeampikin. =)

Liikkeestä seisominen 10!  WOW, en ees muistanut! Ei olla kauheesti reenattu ja meinannut olla semmonen, et kun kävelen taakse niin kääntyy puoliks muhun päin, mut nyt aivan suorassa odotti =)

Noutaminen 7, oiskohan ollut kaksoiskäsky, en muista.. Ja tuli ainakin vinoon eteen.

Kaket 9½ !! Oho! Eka meinas kytätä koko aika liikkuria, sitten liikkuri rupes jo käskyttään ja sanoin, että en mää vielä ole valmis. Sitten koitin saaja Panjan huomiota ja sainkin ja sitten valmis. Sitten käskin maahan niin meni jotenki ihan vinoon ja rullalle siihen. Sitte olin jo ihan pettynyt, että ei se siitä nouse ollenkaan.. Kummiskin nousi ja hyvin vielä! Ei ennakoinut mitään ja vaihto asennot hyvin! Ylpeä!

Estehyppy 7½ Äh! Kolahti esteeseen ja istu niin lähelle, ettei meinannut tietää itekkään, että pääseekö siitä hyppäämään takasi. Mutta tuli kummiskin.. =) Ihan hyvä.

Kokonaisvaikutus 10 (Veijo varmaan tykkää meistä) 

pisteitä siis 177,5 ja sijoitus 4/7. 

Jaavan koe meni paljon huonommin kuin viimeksi, silloin oli paljon innokkaampi ja teki paremmin. Nyt sai kaikista liikkeistä mitä tehtiin niin pisteitä, mutta laamaili paljon, mikä harmitti.. :(

Panja on ihan muuttunut koira! Viime talvena sitä sai koko aika olla nostamassa, että tekis jotain ja reenata korkeintaan 2min kerrallaan. Nyt siitä on tullut paljon paljon innokkaampi ja ahkerampi tekemään! Ehkä se saa sen TK2 vielä! =) Jes! Ihana koira. Ennen kisoja oli ihan hupsu, istuskeltiin kentän reunalla niin pyöri siinä koko aika selällään ja höpötti ja yritti päästä siskopuoli Awan tykö. Mut höpötys loppu ennen kehään menoa.. :D

Awa oli taas ihana <3 ja se on niin sulonen!

 

 Tänään Panjalle taas jälki, nyt jo viides peräkkäisinä päivinä. Tänäänkin jäljellä oli pituutta, ehkä noin 800 askelta. Askelia en oo laskenut, kun oon koittanut laskia, että kuinka pitkiä tyhjiä sinne väliin laitan. Tänään oli pisimmät 35 askelta. Hyvin meni! Alussa jäljessä oli taas pitkä suora, sitten kulma, n.150 askelta suoraa, kulma, n.100 askelta, kulma, n.100 askelta ja kulma. Sitten lopussa esine.  Askeleet siis pelkkiä arvauksia.. Ensimmäinen kulma ei ollut täydellinen, loput olivat. ;) Ainakin lähes..! Yks härö tuli jäljellä, alussa koitti yhessä tyhjän kohassa mennä vähän tuulen mukana sivummas, mutta palas hyvin jäljelle, kun en antanut sivussa jatkaa. Tällä kertaa jäljestysvälineinä oli vain ketjupanta ja liina, eikä välittänyt mitään. Yhtä tietävästi lähti jo kotiovelta etsimään jälkeä, kun aina ennenkin, kun ollaan valjaat laitettu päälle. Ei siis mikään tyhmä koira. Tuuli hyvin voimakkaasti, vastatuuleen meinas olla enemmän ongelmia, mutta hyvin selvitti senkin.Loppuesineen ilmaisi hyvin, olin jopa laittanut sen vähän ruohon alle, jotta ei lähde tuulen mukana. Hyvin haisteli sitä ja sitten nätti ilmaisu, eilinen siis ehkä oli joku ongelma?  

Tarkotus oli tehdä jälki menemään metsään, mutta huomasinkin, että ruoka loppuu kesken! Hups, tällä kertaa tuli siis oikeastikkin kylvettyä niitä lihapullia ja jauhelihaa sinne jäljelle. Mutta oli se sen arvoista! Kyllä oon niin tyytyväinen tuohon Panjan jäljestykseen! Se kyllä tietää, mitä se tekee. :) 

Nyt pitäis saada jostain lainaan videokamera, että vois kuvata pitkästä aikaa jäljen, olis niin mukava itsekkin katsoa sitä videolta, että miltä se oikeen sivusta näyttää. :)