Nyt kun kerta päätin kuitenkin tämän blogin tehdä, niin ehkä aluksi täytyy opetella tätä käyttämään.

Mutta jos kuitenkin yrittäisin sepustaa tästä meidän elämästä tähän asti. Sain kauhean koirakuumeen siinä kesäkuun puolessa välissä. Ensimmäinen rotu, mitä ajattelin oli saksanpaimenkoira, muutamaan kasvattajaan otinkin yhteyttä, mutta ei se sitten se ollutkaan.. Sitten tuli rotikka, noh ei ehkä semmostakaan.. Mietittyäni hetken tulin tulokseen,että haluan beauceronin! Noh rupesin lukemaan enemmän rodusta, löysin kasvattajan jolla oli pennut ja muutaman päivän päästä lähdimme veljeni Jarmon kanssa katsomaan 5-viikkoisia pentuja. Koirat vaikuttivat kivoilta ja kasvattaja mukavalta. Kasvattaja käski miettiä tarkkaan ja lähdimme parin tunnin istuskelun jälkeen takaisin kotiin päin. Päivä oli pitkä, ensin ajoimme viisi tuntia Anttolaan, istuimme siellä kaksi tuntia ja ajoimme viisi tuntia takaisin kotiin. No kyllähän se pikkunen Gloria-neiti oli pakko saada! Taisin jaksaa pinnistellä seuraavaan päivään asti, kunnes laitoin kasvattajalle viestiä, että jos nyt vielä suosut myymään pennun minulle, niin varaisin sen. Kyllähän Susanna vielä lupasi ja varausmaksunkin sain maksettua.

Kun koitti heinäkuun toinen päivä, lähdimme äitini ja isäpuoleni sekä Paavo-kissan kanssa ajelemaan Anttolaan. Siellä taas istuimme pari tuntia, joimme kahvia ja tutustuimme pentuihin. Sen jälkeen kirjotimme paperit Susannan kanssa ja pikku neiti lähti mukaamme. Ajoimme Kuopioon ja Gloria nukkui sylissäni sekä välillä kissankopassa. Kuopiossa vaihdoimme Paavon ja pennun kanssa kyytiä ja lähdimme Rumoon Sudenmaan kenneliin kolmeksi viikoksi työharjotteluun.

Rumossa tutustuimme toisiimme ja aloitimme naksun opettelemisen. Siellä luin kirjan "Naksutinkoulutusta koirallesi" ja innostuin siitä. Noh opettelimme istumaan ja makaamaan käskystä naksuttimen avulla. Muutaman makkararuudunkin teimme kolmen viikon aikana. Sen jälkeen palasimme kotiin ja vietimme hurjan kahden viikon kesäloman. Mitään ei tullut treenattua.

Sen jälkeen alkoi kennelvuoro ja näimme käytännön opettajaamme. No hän kyseli, että ollaanko tehty paljon jälkeä.. No eipä me oikeestaan. Sen jälkeen tuli hirveä saarna, ettei koira saa koskaan saada ruokaansa ilmaiseksi. Siitä se sitten lähti. Innokas jäljen treenaminen. Saatoimme parhaillaan tehdä jälkeä kolme kertaa päivässä, eli joka ruuan. Nenä rupesi toimimaan ja innostus alkoi.

Tällä hetkellä teemme jälkeä lähes päivittäin (ainakin yritämme) ja välillä parikin kertaa päivässä. Aluksi pelkäsin, että koiralta loppuu innostus jos sitä niin paljon tekee, mutta nyt on tullut huomattua, ettei se innostus kyllä tuolta lopu! Opettajaltammekin saimme jo kehuja, että käyttää tosi hyvin nenää ja käski ruveta tekemään mutkia. Mutkatkin sujuvat ja melkeen kulmiakin jo teemme ja nekin sujuvat. Sitten vaan tulee ongelma, kun on pitkä suora, että koira koittaa koko ajan etsiä kulmia, jotenka koitamme tehdä paljon myös pitkiä suoria.

Tottistakin yritämme treenata, sivulle tulo on jo aika hyvin hallinnassa, välillä tosin saattaa paikka olla liian edessä tai takana. Eteen istumistakin olemme koittaneet opetella, mutta se nyt ei vielä suju kovin hyvin. Viikonloppu oli koirallakin kokonaan vapaata, kun itse olin töissä, enkä jaksanut sen jälkeen enään treenata, enkä jälkeä tampata. Mutta jospa se taas tästä lähtisi käyntiin!

Tänä aamuna teimme jäljen jossa oli noin 30 metriä suoraa, sen jälkeen loiva kulma oikealle, muutama metri ja lopetus. Meni aika hienosti, vauhtia meinaa välillä olla mun makuun liikaakin, mutta tänään meni hyvin, vaikka menikin vähän tiukemmalla liinalla. Yleensä menee paljon rauhallisemmin jos liina on löysällä ja pystyn hyvin olemaan liinan päässä, ja koira silti ottaa kaikki askeleet hyvin. Nappulaa siis on joka askeleella.

Panja kävi tehosterokotteilla maanantaina ja hienosti sujui ja tällä kertaa ei myöskään pelottanut yhtään. Myös Paavo-kissa oli mukana ja siltä lähti pallit roskiin :D Oli aika jännää ja sain olla siinä auttamassa. :)

Mutta jeps, jos opin tätä joskus käyttämään niin kirjottelen lisää, jos en ni saa luvan olla ;D

Tässä vielä kuva, kun olimme hakemassa Gloriaa; kasvattaja Susanna, minä ja Gloria sekä isäpuoleni Mauri.